......
"Katson ikkunasta ulos. Näen sateen. Se vaikuttaa loppumattomalta, ja ikuiselta. Se tuntuu sanovan minulle "olen tässä enkä lähde.." Minä en välitä. Kuuntelen tuulen ulvontaa, ja seison paikallani odottaen viimeistä kaiken lopettavaa kohokohtaa joka ei koskaan tule.."
-Deathmountin legenda (Varjokani)
Miksi ihmeessä syksyllä pitää aina sataa, ja miksi ihmeessä me ihmiset ja rusakot (sillä minähän en mikään ihminen ole) ottavat sateen niin raskaana ja huonona ja pahana asiana. Kun aurinko paistaa kaikki tuntuvat loikkivan ilosta, mutta sade tuntuu lamaannuttavan kaiken.
Jos sitä vakavissaan miettii ymmärtää että sade on aivan yhtä tärkeää kuin auringonvalokin. Ilman sadetta olisimme heti kuivuuden armoilla, mutta siltikään me emme osaa arvostaa sitä. Onko sade sitten jotenkin paha? Sateisesta säästä puhutaan kuin jostakin tarunomaisesta hirveästä demonista joka syö meidät kaikki ja tappaa, ja raastaa ja repii riekaleiksi.. ja mitähän vielä tuohonkin voisi lisätä.
Nyt vain ikkunasta ulos katsoessani huomaan ajattelevani hyvin haikeasti, ja mietin asiaa. Kuinka moni ajattelee kuin minä, ja kuinka moni inhoaa sadetta. Varmaankin me kaikki teemme niin, mutta se on silti kummallista kuinka sataa niin usein, ja sade kuuluu meidän peruselämäämme vaikka me kuinka inhoamme sitä. Onko se aina ollut näin? Onko maapallolla aina satanut? Onko sade aina ollut meistä näin epämukavaa?
Niin maailmassa on tuhansia kysymyksiä joihin tuskin koskaan samme vastausta, vaikka kuinka yritämme ajatella järkevästi, vaikka tuskin näissä meikäläisen höpinöissä edes on järkeä.
tajuutsä et kui ilosii afrikan lapsukaiset ja muut ois jos siel satais kerranki ees sekunnin ajan ?!?
VastaaPoista